Nyt ovat hommat lähteneet etenemään mukavasti ihan mahtavaan suuntaan. Olen päässyt mukaan nyt lähes kaikkeen salissa, lounasvuoroista hienoihin yksityistilaisuuksiin. Viikot ovat monipuolisia ja pääsen eri toimipisteisiin erilaisia tilaisuuksia tekemään. Tämä on juuri sitä tarjoilijan työtä jota olen odottanut ja jota tahdon tehdä. Tahti kuitenkin on sopiva, ei liian nopea, minua ehditään opastamaan ja neuvomaan niin että paniikki-itkua ei ole tarvinnut keittiössä vääntää.

Loma loppui kevyesti pari viikkoa sitten sellaiseen "vimpan päälle" tapahtumaan, jolloin piti pynttäytyä hienoimpiin tarjoilijavaatteisiin ja tukan ähertämiseen meni varmaan kaksi tuntia. Ilta oli työntäyteinen mutta todella mukava. Pääsin vastamaan jo kahveista ja kuoharipullojen avausta tuli myös harjoiteltua, ja tietysti blokkaamista, paaljon blokkaamista. Loppu puoli koostuikin, asiakkaiden lähdettyä, siivoamisesta ja pöytien ja tuolien kantelusta. Palkitseva ja opettavainen ilta mukavassa tekemisen meiningissä. Mutta minua muistettiin samalla myös neuvoa ja opetettiin ja näytettiin mahdollisuuksien mukaan, muun muassa baarikassaa ja liinoituksia.

Valmiit pöydät odottamassa vieraita.

Illan saldona, 55 litraa kahvia ja noin 20 litraa teetä.

Sotasaalista, kuoharit aukesivat kauniisti ilman onnettomuuksia! :)

Tämän super-tilaisuuden jälkeen oli sitten tavallisia lounasvuoroja, jotka koostuivat kassan käytöstä, lounaan valmistelusta salin puolella, ja muiden asioiden hoitamisesta vakituisen työntekijän kanssa. Yhdessä tilityksessä olen jo päässyt kurkkimaan olan yli ja laskemaan lounaskortteja ja käteiskassaa.

Seuraava maininnan arvoinen tialisuus oli 18 hengen kolmen ruokalajin päivällinen sievässä ja kotoisassa rantamökissä. Saunan yhteyteen katoimme lasit, vedet ja virvoitujuomat ja "sali" (takkahuone kuvaa paremmin) laitettiin ihan alusta asti. Liinoituksen tein ensimmäistä kertaa ihan itse ja toisen tarjoilijan kanssa yhteistyössä katoimme muuten, minä päivällispöydän ja tämä toinen kahvibuffan. Asiakkaille katettiin alkuruoka jo pöytään, pääruoan he hakivat ja kahvin myös (kaadettiin kuppeihin). Ruokajuomat kaadettiin pöytiin (vesi ja kotikalja) ja huolehdittiin juomista koko ruokailun ajan. Hyvin eksoottinen kokemus, pienet ja erikoiset tilat ja tapa millä tehtiin. Tämäkin kokemus oli hyvin positiivinen ja erilaisuutensa takia hyvin arvokas oppimistilaisuus.

Tulipahan pidettyä hetken tauko! Ihana loma pitkästä aikaa, joulu ja uusivuosi elpailtu ja nyt pitäisi tarrata kiinni arjesta. Tätä "urakkaa" helpotti huomattavasti hyvin sujunut näytönarviointi. Näyttöhän minulla oli jo ennen joulua, samoin alustava arviointi. Nyt virallisen keskustelun jälkeen tulokseksi tulikin K3! Nyt on hyvä tsempata että saisi koko todistuksen täyteen tuollaisia merkintöjä.

Itse näyttöviikko meni kamalan nopeasti työtä ahertaessa. Joulunajan kiireet pitivät siitä huolen että aina oli tekemistä ja kaikessa tohinassa itse välillä unohdin että näyttö on päällä. Ehkä ihan hyvä, ei mennyt turhaa energiaa huolehtimiseen ja stressaamiseen. Valitettavasti siinä tohinassa kuvia en ehtinyt räpsiä.

Nyt kun ensimmäinen näyttö on aherrettu ja vuosikin on vaihtunut, on aika suunnata uusia juttuja kohti. Seuraava työssä oppimispaikka onkin aivan erillainen kuin edellinen, tämä painottuu enemmän tilauksiiin yms. Saankin samalla suoritettua kaksi näyttöä, toivottavasti, asiakspalvelun ja myynnin sekä tilaus- ja juhlatarjoilun. Perjantaina siis allekirjoittamaan sopparit ja lauantaina tilaukseen töihin. Aivan jo hyrisyttää päästä tekemään tuollaista ihan erilaista toppia ja näyttöä!

Lopuksi vielä piristykseksi muutamia kuvia eräästä pikkujoulutilaisuudesta, jonka järjestimme koululla, tietyt kokki- ja tarjoilioppilaat yhdessä.

Joulu lähestyy uhkaavasti ja se tuntuu jo näin marraskuussa työelämässä. Nimittäin, pikkujoulut iskevät ja lujaa. Viime viikolla työpäivän mitta oli vähintään kahdeksan tuntia. Kassa on vähän jäänyt keittiötyöskentelyn jalkoihin, mutta ei mitenkään vaarallisesti. Aamut olen ollut väkertämässä kaikennäköistä namia keittiössä ja sen jälkeen saliin ja tiskiin. Mutta tekstissä tarkemmin ja jopa muutamia kuvia!

Keittiötyöskentely on sitä tuttua ja turvallista, ainakin minusta on ihana olla pitkästä aikaa tekemässä meiningillä tuttuja hommia joista myös pitää. Tahti on ollut joinakin päivinä hyvinkin raadollista, omat salaatit pitää tehdä ja vielä ehkä misata seuraavan päivän salaattitarpeita ja kaiken tämän lisäksi pitää pyöräytellä uloslähteviä ruokia ja kahviherkkuja. Itse olen nk. erikoistunut vastaamaan vihreän salaatin osista ja tekemään ulos lähteviä tyylikkäämpiä salaatteja. Lisäksi melkein kaikki täytety sämpylät ja croisantit, voileivät, riisipiirakat jne. kuuluvat aamunohjelmaani. Joskus teen tyylikkäämpiä väliaikaruokia, mm. lohitahnaleipiä ja savupororullia. Kuvat minulla on coleslawista, rullista ja lohileivistä. Olisin kyllä halunnut kuvat myös ihanista täytetyistä croisanteista ja hienommista riisipiirakoista, mutta aina siinä vilskeessä ei ehdi. Möh. Ja pikku tarkennus, en siis leivo tuotteita, esim. sämpylöitä, itse vaan täytän ne ja katson että ne ovat edustuskelpoisia.

Sali ei sentään ole täysin jäänyt keittiön jalkoihin. Olen lounaan alkaessa salissa jonkun toisen kanssa huolehtimassa siisteydestä, leipien, juomien ja astioiden riittävyydestä ja sitten hiljaisempana aikana hyppään kassalle. Tämä pienimuotoinen itsenäinen kassatoiminta alkaa sujua jouhevasti, olen lyönyt vain kerran väärin! Vielä :) Ja jossain vaiheessa tiskiin, lounas- ja lopputiski pois alta ja työpäivä joskus loppuukin siihen, ellei erikseen olla sovittu.

Yksi välivuoro oli viime viikolla (12-16.30) jolloin väkersimme 150 hengen pikkujouluruokia valmiiksi ja pakettiin. Vaikka vähän rankkaa on, niin se ei haittaa kun työ maistuu ja kun pitää tästä alasta. Ja plussana se, että tietyissä vuoroissa palkka juoksee, ja minä myös.

"Syysloman" jälkeen oli palattava jälleen koulun teoriatunneille. Voi ehkä kuulostaa nihkeältä, mutta se oli kaikkea muuta! Nimittäin aloitimme 4 päivän tiukan ohjelman, alkoholiopin. Laaja osa-alue tarjoilijan ammattipätevyydessä ja aivot kiehuivatkin perjantaina ylikierroksilla, mutta onneksi hyvällä tavalla.

Maanantaina aloittelimme kevyesti viineillä, niin miedoilla kuin väkevillä. HUH, kukaan ei varoittanut siitä, kuinka paljon jo pelkästään viineihin mahtuu tietoa ja kaikkea mahdollista sälää. Vaikka ikinä en viini-ihminen olekaan ollut, niin tämä kuitenkin herätti mielenkiinnon tätä juomaa kohtaan ja näiltä tunneilta lähdin pää täynnä paljon kaikenlaista uutta ja jännää. Tanniinisuus, Gewürstraminer ja täyteläinen olivat aluksi täyttä siansaksaa, mutta nyt ne kuuluvat tiukasti viinintuntemuksen sanastooni. Ja tietenkin paljon muuta lähti mukaan, osaan ehkä vähän jo yhdistelläkin viinin kanssa ruokaa. Perusasioissa kuitenkin pysyen!

Seuraavat kaksi päivää menikin vahvojen alkoholijuomien ja oluen ja siiderin parissa. Sinänsä tuttua, mutta ei kuitenkaan. Varsinkin väkevissä avautui täysin uusi maailma. Nyt muun muassa selvisi miksi irrkuviski on ollut lähempänä sydäntäni kuin skottilainen. Tequilan, rommin ja vodkan, tuttuja tovereita ja henilökohtaisia lemppareita, osalta sain myös paljon uutta ja mahtavaa tietoa. Varmasti jos joku herättäisi keskiyöllä ja kysyisi em. pääraaka-ainetta nii vastaus tulisi heti! Sokeriruoko, siniagaave ja vilja! Ja lisäksi tuli maisteltua erilaisia viinejä, väkeviä ja oluita, ja voin sanoa makumaailmani avartuneen runsaasti. Ehkä ihan hyvä tarjoilijalle.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, pääsimme baarityöskentelyyn ja juomasekoituksiin. En jaksa alkaa edes luettelemaan kaikkea, enkä varmasti ulkoa muista kuin murto-osan, siitä kaikesta mitä saimme kuulla sinä päivänä. Mutta opettelin tekemään ihanan Irish Coffeen (ei valitettavasti kuvaa), kerma pysyi kauniisti pinnalla eikä se maultakaan ollut niin kamala kuin ajattelin. Lisäksi shakerin käyttöä tuli harjoiteltua ja muuta pikku sälää baarielämästä, odotan innolla työssäoppimista siltä osin!

Toinen kahden päivän teoria olikin tilaus-, juhla- ja kokouspalveluita. Mukava kurssi, jossa pääsi paljon tekemään itse. Sen ensimmäisen kolmen teoriatunnin jälkeen pääsimmekin jo taiteilemaan kukka-asetelmia ja seuraavana päivänä juhlakattausta (kukka-asetelma ympärille), servetin taittoa, vatitarjoilua ja paljon kaikke hyödyllistä. Seuraavaksi jonkin verran kuvia omista aikaansaannoksista.

 

Koulu sitten todellakin alkoi. Tällä tiellä on tullut tallusteltua nyt jo puolitoista kuukautta, eikä kaduta ollenkaan. Tahti on kova, mutta se ei haittaa. Alussa oli harmiteltavaa sairastelua, mutta nyt terveydentila on vakaa ja täysillä taas eteenpäin! Koulua olen käynyt innolla, olen imenyt kaikkea tietoa ja taitoa itseeni ja mielenkiinto tätä työtä kohtaan vain kasvaa koko ajan. Niin teoria kuin käytäntökin on tuntunut mielekkäältä (varsinkin talousmatikka<3) ja sieltä sitä pientä ammattitaitoa ja varmuutta alkaa löytyä.

Lisäksi työssäoppiminen on myös alkanut, samassa turvallisessa firmassa siis. Aloitus hieman myöhästyi aikaisemmin mainitun sairastelun takia. Nyt sielläkin homma on jyrähtänyt vauhdilla käyntiin, aamut yleensä keittiössä ja lounasaika ja siitä eteenpäin salissa. Tuttua hommaahan, varsinkin leikkuulautojen ääressä, se on, mutta nyt tatsi on paljon kovempi. Uusin ja ehkä "suurin" haaste on kassa. Hymyile, lyö, rahasta, laske jne. Vaikka matikka tuttua onkin niin joudun minäkin oikeasti miettimään jotta saan kaiken tapahtumaan yhtä aikaa ja luonnollisesti. Nyt se alkaa kuitenkin sujua.

Mutta mitä tällä hetkellä? No syysloma tietenkin! Mutta, minähän itse olen tiukasti töissä. Eikä oikeastaan edes harmita, saanpahan pidettyä henkilökohtaistesta aikataulustani kiinni niin, että sairaslomat eivät oikeastaan vaikuta. Ja paljon on ollut hyötyä näistä TOPpi-päivistä, keittiössä olen päässyt mukaan ulos lähtevien tuotteiden valmisteluun ja salissa olen saanut varmuutta ja osaamista paljon lisää. Kahvinkeitto sillä modernilla vempaimella ei ole enää uutta ja outoa, liikkuminen asiakkaiden joukossa alkaa näyttää luontaiselta ja olen saanut huomata kunnon säilyneen, ei ole kertaakan illalla tarvinnut itkeä jalkakipuja. Pikku haavereita tietenkin on tullut, muun muassa tomaatin ja kurkun leikkauksen yhteydessä. Kohta peukalo näyttää aivan viimeisen päälle vuollulta. Sen siitä saa aamu-unisuudesta.

Mutta tärkein näissä työpäivissä on ollut se kassakokemuksen saanti. Syyslomasta johtuen päivät ovat olleet hiljaisempia ja se on mahdollistanut rauhallisen kassaharjoittelun. Asiakkaihin on saanut pikku hiljaa tutustua, subventiot kuulostavat korvaan jo tutuilta, lounassetelit ovat tuttuja, päässälasku rullaa, ei enää änkytystä korttikoneen temppuillessa, osaan vaihtaa kuittirullan ja jopa se hymynenkin tulee automaattisesti ja luonnostaan esiin small talkatessa asiakkaiden kanssa. Matkaahan tässä on vielä, varsinkin kun katsoo tämän minua opettavan kassan vauhtia, mutta ei se mitään. Täältä tullaan!

Mutta hyvää syyslomaa kaikille siitä nauttiville, itse nautin huomenna yhdestä saikkupäivästä (pikku jäädytysoperaatio) ja loppu viikoksi taas duuniin. Ja ensi maanantainahan se on paluu koulunpenkkiin :) (Laitan tuohon alas parit kuvat pikku aikaansaannoksista, jotka on voinu konkreettisesti kuvata)

Joka päiväistä salaattipöydän tekoa. Tänään tarjolla oli vihreä salaatti, porkkanaraaste (lisänä kaali-kesäkurpitsaraaste), perunasalaatti (lisänä oliivi-kanahiilari) ja melonia (varalla raejuustoa). Itse hoitanut pääasiassa vihreän ainesten käsittelyn ja raasteiden teon.

Tänään "pikku" aamupuhteena oli rakentaa päälle 30 juusto-kinkku-tomaatti-kurkku - sämpyläistä ulos lähteväksi. Totta kai leivän rakennuksen jälkeen kelmutus ja pakkaus laatikkoon.